Asennevamma

Oltiin yläasteella (Sutzku J, Krista L,...kuuluuko, kuuluuko? Tulitikku tankkiin BUMBUM) olemassa ala-aulassa vaikka olisi pitänyt mennä ulos koska ne kellot...ne tiiitiititititiiitiitititi kellot kellot kellot olivat juuri soineet. 

60-ikävuotta lähentelevä liikunnanopettaja tuli siihen sitten kireissä treenitrikoissaan sanomaan niin että karjalassa asti kajahtaa 🫡: ''LIHA LIIKKUU''. Kuulin itseni heittävän nopeasti takaisin että ''liha liikkuu muttei läski''. Opettaja tuijotti huuli ja silmä pyöreänä. Kuinka julkeat! Yllätyin hieman itsekin. 

En tiedä värittikö se kohtaaminen sitten myöhempää olemista, mutta näin myöhemmin tulee mieleen, että opettajahan olisi siis voinut edes alkeellista tilanne - ja huumorintajua omatessaan sanoa vaikka vain että ''no mutta Susanna, olipas se vitsikästä mutta silti menette nyt ulos!'' Ja tilanne olisi ollut sillä selvä. Mutta ei, ei, ei. Käytös - ja liikunnannumeroahan siinä oli laskettava totta maar. Kuulema vieläpä huanon asenteen takia! 

sonmmmmorooo! 🤸‍♀️