Näytönarvioinnissa huomioon

Olen aiemmin tässä blogissa kirjoitellut hieman väkivaltatermeistä, niiden laillisuudesta ja laittomuudesta sekä oikeustieteilijöiden vaikenemisesta tässä asiassa. Ja kuinka ollakaan, universumi vastasi huutoon... Enpä silloin olisi aavistanut, että pääsen esittelemään ajatuksiani, toki hieman korrektimmin, itse vallan ytimeen - laamannin virkahuoneeseen auskultointihaastattelun yhteydessä. Olette varmaan kuulleet Molotovin cocktailista. No, jos ette, se selviää seuraavaksi.

Mutta vielä ennen kuin mennään itse pääkäsittelyyn, on kerrottava eräs ihan uskomaton tapaus. Olen koko kuluneen vuoden seurannut rovaniemeläisen T. Kontion matkaa Rovaniemeltä pyöräillen Egyptin pyramideille ja sieltä juosten takaisin Rolloon. Yhtä varmasti kuin T. Kontio lähestyi Rolloa, lähestyi myös mun haastattelupäivä. Ja kun haastattelua edeltävänä päivänä lähden vielä käymään kaupungilla, Korkalonkadulla kävellessäni satun katsahtamaan vasemmalle. Siinä hän kävelee, T. Kontio, tien toisella puolella, rinta rinnan, samassa tahdissa kanssani. Loppusuora - PELLIT AUKI!

Kun seuraavana päivänä astelen Valtakatua pitkin kohti käräjäoikeutta muistan... näin sitä kävellään. Oikeus käy. Käy. Käy. Käy. 

Huhhuh, voisi joku tässä vaiheessa sanoa mutta ei! Kun sohvalle laamannin huoneessa istahdan, ajattelen vain, että nyt vedetään aivan v**** täysillä. Ja kuten olin ennakoinutkin, laamanni ja tuomari sitten ihmettelevät, että olenko Helsingistä asti saapunut Rovaniemelle vain tätä varten... Helsingistä en tiedä, ''tätä varten'' - toistaiseksi riitainen tosiseikka... - todettakoon, että ''Halusin vähän nähä, että minkälaista täällä on''😇. (Skalpelli! Silkkihansikkaassa ;)!)

Tuomari sitten kysyy, miten toimisit seuraavassa tilanteessa: Silmäni siristyvät nyt ihan täysillä keskity arabiflikkivoltti. Näen itseni tuomarina. Yksi ilman avustajaa, toinen avustajalla ja harjoittavat kahdestaan paskamaista käytöstä. ''Huolehtisin siitä, että henkilö jolla ei ole avustajaa saa sanottavansa sanottua ja oikkeessa kohaassa''. 

''J a   s i t t e n   n ä m ä   k a k s i   m u u t a   j a   t ä m ä   k ä y t ö s . . .''

Salama välähtää, leuka kohoaa: ''Ottaisinnäytönarvioinnissahuomioon'' 👄 

R u O S  K A . Potku kumisaappaalla kartanon oveen. Kongin kumahdus temppelissä. Ja ovi on auki

Tunnelmasta ja tuomareiden ilmeistä päättelen, että sillä hetkellä istumme tätä kolmen kokoonpanossa. Ja siinä missä mä mietin, että OLINKO MINÄ TUOSSA JUURI ÄSKEN PUHUMASSA NOIN, katselee laamanni haikeana papereitani ja toteaa sitten tuomariin katsoen: ''onhan tämä työnantajallekin (nykyiselle) hyvä asia''.

Mainittakoon vielä virrkamiesruotsi kahdella ärrällä, joka 👑käynnin. Kiitos K. Kuusikon hallinto-oikeuden luentojen, kun niin selkärangasta tuli tuo virrkamiesruotsi oikealla hetkellä, vaikka luentokalvot eivät vieläkään ole löytyneet. 

Loppulausunnossa nostin vielä esille sen, että olisi perusteltua tutkia millä tavalla oikeuskieli, kuten rikoslain termit esimerkiksi raiskaus (nuorempi tuomari vingahtaa) vaikuttaa asianosaisten esiintymiseen oikeudessa ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia tällä on? Viesti välittynee myös tuomarinkoulutuslautakunnalle. Pallo on teillä.

Loppukättelyssä laamanni on hiljaa, tuomari kihertää. 

''Tyhjensit pajatson'', olisi syyttäjä P. Mäenpää todennut.

Mutta minä sanon kiitos. Ja hymyilen. 

Niin, että hampaat näkyvät. Ja yhdellä oven avauksella olen jo poissa, viitta hulmuten kuten Kalkaros konsanaan.