Oli kuudennen luokan viimeinen päivä ja enkun tunti oli just päättynyt. Muut oli jo menneet ja oltiin jääty kaverin kanssa jostain syystä viivyttelemään luokan ulkopuolelle. Ja kun me lähdettiin yhdessä kävelemään kohti meidän kotiluokkaa, joka oli toisessa rakennuksessa ja astuttiin käytävään, joka yhdisti nämä kaksi rakennusta toisiinsa, aurinko paistoi sinne sisään ja oli ihan hiljaista. Kaveri sanoi yhtäkkiä hieman hämillään, miten tällä kertaa ei tunnu enää samalta. Ei oikein tiedä mitä tehdä tai miten olla. Viime kesänä vielä leikittiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti